Steampunk #2: Steampunk harrastuksena ja tyylisuuntana 2


Steampunk eroaa useimmista kirjallisista genreistä siinä, että se on synnyttänyt vanavedessään kokonaisen alakulttuurin. 2000-luvun alussa gootti- ja kyberpunk-piireissä yleistyi rähjäisempi, seepiasävyiseen menneisyyteen nojaava pukeutumistyyli, jota kuvailtiin irvaillen sanoilla ”When goths discovered brown”, kun gootit löysivät ruskean värin. Onkin mahdotonta kuvailla steampunk-alakulttuuria aloittamatta sen näkyvimmästä osa-alueesta, vaatteista.

Yhdeksi steampunk-kulttuurin ensimmäisistä edustajista mainitaan usein Kit Stølen, jonka futuristisilla hiuslaitteilla maustettua viktoriaanisen ajan herrasmiestyyliä pidetään edelleen eräänlaisena steampunk-pukeutumisen ideaalina. Tyyliin kuuluvat mm. korsetit (niin naisilla kuin miehilläkin), turnyyrit, kolmiosaiset puvut, silinterihatut, vitjakellot, nahka ja prameat saappaat. Viktoriaanisen ajan muotia nuhjaannutettuna punk- ja gootti-henkeen.

Kit Stølen

 Lähde: Pinterest

Pukeutumistyylien kirjo on nykyään suuri ja steampunkin viime vuosien voimakkaan trendiytymisen myötä myös alakulttuuri kokonaisuudessaan varsin laajalle pirstoutunut. Se ulottuu arkipäiväisestä muodollisemman tyylin suosimisesta aina steampunk-vaikutteisiin goottilolita-asuihin ja täysimittaisiin, erilaisissa coneissa ja tapahtumissa käytettäviin rooliasuihin, joihin usein liitetään tietty alter ego, sivupersoona. Viime aikoina suuret muotitalot, kuten Prada, ovat ottaneet tyylin omakseen. IBM ennusti taannoin steampunkista jopa tulevaisuuden suurta trendiä. Eikä steampunk ole sidottu pelkästään länsimaiseen kulttuuriin, sillä erilaiset etniset steampunkit ovat rynnistäneet perinteisen rinnalle.

Pukeutumistyylin lisäksi alakulttuuriin kuuluu olennaisena osana tinkering, nikkarointi. Termiä käytetään kuvaamaan höyrypunk-henkisten käyttöesineiden valmistusta tai nykyaikaisten esineiden muokkaamista steampunk-estetiikkaa vastaavaksi. Näissä pyritään kopioimaan 1800-luvun henki ja käyttämään puu- ja metalliosia muovisten sijaan. Nikkaroinnin taustalla on vastenmielisyys muovi- ja kertakäyttökulttuuria kohtaan ja kaipuu aikaan, jolloin tavaraa oli vähemmän, mutta ne, joita oli, tehtiin sekä kauniiksi että kestäviksi.

1800-luvun henkeen muokattu toimiva tietokone.

Lähde: GadgetSin.com

Höyrypunkin ideologiaan kuuluu olennaisesti yksilöllisyys ja jokainen tyylillään -mentaliteetti. Toisaalta steampunk on idealtaan erittäin tarkkarajainen, niin kirjallisena genrenä kuin alakulttuurina. Marginaalin marginaali. Steampunk elää tiettyjen ajallisten, aatteellisten ja esteettisten rajojen sisällä, myyttisellä steampunk-aikakaudella, jossa yksilöllisyys ja anarkia kohtaavat 1800-luvun hengen. Tästä perustavanlaatuisesta ristiriidasta rajojen ja rajattomuuden välillä on seurannut harrastajien parissa intohimoisia keskusteluja siitä, mitä steampunk oikeastaan on, onko se kuollut, ja jos ei, ja aikooko Justin Bieber tappaa sen.

Alakulttuurina steampunkia on vaikea selittää. Miksi se on ylipäätään olemassa? Ehkä on helpompi selittää liikettä sen kautta, millaiset ihmiset steampunkia harrastavat. He ovat usein entisiä punkkareita tai gootteja, mutta myös cosplay- ja vintage-harrastajia, tai lolitoja. He ovat luonnontieteilijöitä, käsityöläisiä, matemaatikkoja. Roolipelaajia, esteetikkoja. Ihmisiä, joita kiehtoo omin käsin tekeminen ja arkipäivän historia. Heitä kalvaa tunne siitä, että maailma voisi – pienin muutoksin – olla hyvin toisenlainen kuin se tänä päivänä on. Heillä on myös tarve ja halu kuvitella, millainen tuo vaihtoehtoinen maailma voisi olla, vaikka kuvitelma ei aina olisikaan ruusuinen.

Steampunkin ”harrastaminen” ei suinkaan tarkoita samaa asiaa kaikille. Se voi tarkoittaa steampunkin kirjoittamista ja lukemista. Se voi olla höyrypunk-henkisen konseptitaiteen tekemistä, tai liivin ja vanhanaikaisen taskukellon sisällyttämistä jokapäiväiseen työasuun, oli se sitten insinöörin perjantaipäivän anarkiaa tai fashion statement. Joku käy coneissa pukeutuneena itse rakentamaansa Steampunk Iron Man -asuun. Meillä on tapana muutaman ystäväni kanssa järjestää kerran, pari vuodessa viktoriaaninen piknik, jossa juodaan teetä kukkasin koristelluista kupeista ja pelataan krokettia. Tai vierailemme kasvitieteellisessä puutarhassa asianmukaisesti pukeutuneina. Miksi? Koska se on mukavaa ja rikkoo toisinaan aika tylsän aikuiselämän rutiinit. Verrattuna moneen muuhun alakulttuuriin steampunkiin kuuluukin olennaisena osana rehellinen hupailu, huumori ja kyky nauraa itselle (Mikä on mielenkiintoista senkin takia, että steampunk-kirjallisuus on hyvin harvoin ”hauskaa”. Se on perusluonteeltaan pessimististä, synkkää dystopiaa). Koko steampunkin käsite on kummallinen, minkä sen harrastajat myöntävätkin ensimmäisinä. Juuri sen takia sitä tehdään: Koska se on omituista, älyllistä ja hauskaa.

 Mikäli aihepiiri kiinnostaa, kannustan tutustumaan seuraaviin steampunk-aiheisiin keskustelupalstoihin:

Brassgoggles: http://brassgoggles.co.uk/forum/

The Steampunk Empire: http://www.thesteampunkempire.com/

Smoking Lounge: http://www.ottens.co.uk/lounge/

Lopetan tällä kertaa näihin mainioihin sanoihin, jotka mielestäni kiteyttävät steampunkin humoristisen, seikkailullisen, anarkistisen hengen:

Tämä on minun steampunkini, millainen sinun on?

    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

2 ajatuksia aiheesta “Steampunk #2: Steampunk harrastuksena ja tyylisuuntana

  • Reta

    Minä tykkään steampunk-pukeutustyylistä, koska tykkään viktoriaanisista vaatteista, mutta en kuitenkaan halua pukeutua täydelliseen ajanmukaiseen asuun. Steampunkiin voi ottaa moderneja (ja vähän mukavampia) elementtejä mukaan paljon rennommin. Ja se on paljon seikkailuhenkisempää 🙂
    Nuorempana olin innostunut goottityylistä, mutta se alkoi tuntua liian muoviselta (?) joten aloin hankkia harmaita liivejä, oxfod-kenkiä ja taskunauriita.

    • Magdalena Hai Artikkelin kirjoittaja

      Itsekin kuulun kyllä arkipukeutumisen puolesta sarjaan ”perjantaipäivän anarkiaa” / vintage. Ei noiden turnyyreiden kanssa ihan aina viitsi tapella. Mutta on siinä oma taikansa, kun kaveriporukalla järjestetään steampunk-päiviä, jolloin pukeudutaan viimeisen päälle, ladataan piknik-kori täyteen herkkuja ja mennään johonkin mukavaan paikkaan viettämään 1800-lukua. Herrat kravateissaan ja naisväki ilmalaivakapteenin asuissaan… Ei kun miten se meni. 😉

      Yllättävän mukavia tuollaiset semi-viktoriaaniset asutkin loppujen lopuksi ovat. Esimerkiksi tuo kasvitieteellisen asu on sellainen, jossa ihan mielelläni heiluisin useamminkin. 🙂

Kommentointi on suljettu.