Joulupukin uudet tuulet 2


Näin joulun alla monet pohtivat, mitä Joulupukki tonttuineen Korvatunturilla touhuaa ja mitä sieltä pukinpussista aattoiltana mahtaakaan pullahtaa esiin. Minä päätin soittaa Korvatunturille ja kysellä hieman joulunalustunnelmia itseltään Joulupukilta. Näin siinä kävi:

Magdalena: ”Hei, Joulupukki! Täällä Magdalena Hai Kryptozoologisista tutkimuksista!”
Pukki: ”No terve vaan!”
M: ”Ajattelin hieman soitella ja kysellä, mitä teille sinne Korvatunturille kuuluu nyt, kun jouluun on vain muutama päivä aikaa. Ehditkö jutella?”
P: ”No mikä jottei. Meillä on tänä jouluna aivan uusi valikoima lahjoja.”
M: ”Sepä jännittävää, Joulupukki. Voitko yhtään paljastaa Kryptozoologisten tutkimusten lukijoille, millaisista tuotteista on kyse?”
P: ”Kepeistä.”
M: ”Kepeistä?”
P: ”Toki. Kepeistä, kivistä. Tontut saivat juuri valmiiksi oikein mukavan satsin männynkäpyjä. Huomenna aloitetaan hiilituotanto.”
M: ”Nyt Joulupukki taitaa kyllä jekuttaa minua.”
P: ”Ei, kyllä minä olen nyt ihan tosissani.”
M: ”Öö… Entä… Nämä ovat siis… Ymmärränkö oikein, että nämä ovat tuhmien lasten lahjoja?”
P: ”Näin on. Nykyajan lapset ovat niin kammottavia ilkiöitä, että ollaan täällä Korvatunturilla päätetty ottaa vanhat, hyvät tavat taas käyttöön.”
M: ”Entä kiltit lapset? Mitäs he saavat?”
P: ”Juu, tokihan minä voin sen paljastaa.”
M: ”Ihanko totta? Mutta… Mutta eihän joululahjoja ole ollut tapana paljastaa etukäteen?”
P: ”Nääh, ei kai sillä mitään väliä ole. Pianhan se joulu jo on. Katsotaas, missäs se lahjalista olikaan…”
M: ”M-m-mutta… mutta Pukki! Ettehän te voi paljastaa yksittäisten lasten lahjoja!”
P: ”Jaahas jaahas. Tässä näyttäisi lukevan, että Lehtisen Samuli Leppävedeltä tulee saamaan kaksi keppiä. Riina-tyttönen Turusta taas saa oikein kauniin pussin hiiliä. Moona Lappeenrannasta ilahtuu varmaan kuullessaan, että hänelle on varattu yksi männynkäpy.”
M: ”Mutta Joulupukki!”
P: ”Mitä?”
M: ”Nuohan ovat tuhmien lasten lahjoja!”
P: ”Niin no, me vietiin tonttujen kanssa tämä ajattelu hiukan pidemmälle ja päätettiin, että annetaan suoraan kaikille lapsille tätä uutta varastoa.”
M: ”M-m-mutta miksi?”
P: ”Ne ovat kaikki kuitenkin tehneet tuhmuuksia jossain vaiheessa vuotta. Ovat kiukunneet äidilleen ja jättäneet läksyt tekemättä. Kiusanneet pikkusiskojaan.”
M: ”Mutta kaipa kaikki joskus…? Eikö se ole ihan normaalia, että on joskus kiukkuinen?”
P: ”Niin, kuten sanottu, nykyajan lapset. Mätiä hedelmiä koko sakki.”
M: ”Nyt taitaa Pukki kyllä mennä vähän liian pitkälle!”
P: ”Jaahans! Noinko on! Katsotaas sitten, missäs se lista taas oli… Magdalena… Magdalena Arponen, Magdalena Böling, Magdalena Frackowiak… Ei, ei. He ovat olleet oikein kilttejä tyttöjä. A-ha! Magdalena Hai. Voi voi. Olet näköjään kiukunnut peikoille ja jättänyt keittiön siivoamatta vaikka kuinka monta kertaa.”
M: ”Mutta kun… Enhän minä…”
P: ”Mitä mitä! Olet valehdellutkin vaikka kuinka paljon! Sinähän olet oikein kunnon emäpataluhtamätäpökäle.”
M: ”NO HOHHOIJAA, PUKKI!”
P: ”Pökäle.”
M: ”Nyt lopetat!”
P: ”Pökäle.”
M: ”Lopeta!”
P: ”Tyhmä pökäle.”
M: ”Mitä ihmettä?! Ite olet.”
P: ”Tyyh-määä…”
Kolmas ääni taustalta: ”Mitäs täällä tapahtuu?”
Pukki: ”Ei täällä mitään tapahdu. Ei niin yhtikäs mitään.”
Kolmas ääni: ”Kenen kanssa sinä puhut?”
Pukki: ”En kenenkään!”
Magdalena: ”Minun! Magdalenan!”
Kolmas ääni: ”Annahan se luuri nyt tänne.”
Pukki: ”En!”
Kolmas ääni: ”Anna. Tähän käteen. Ny-yyt. Noniin. Halojaa, täällä on Joulupukki. Kuka siellä on?”
Magdalena: ”Minä, Magdalena Hai! Mutta minähän puhuin juuri Joulupukin kanssa.”
Joulupukki: ”E-hei. Se oli Nuuttipukki.”
M: ”N-nuuttipukki?”
JP: ”Niin. Minun ilkeä kaksoisveljeni. Tiedäthän, sarvet, pitkä parta, keltaiset silmät. Nuuttipukki.”
M: ”No se selittääkin paljon.”
JP: ”Juu, velipoika on semmoinen keppostelija. Varsinkin joulun aikaan tuntuu oikein saavan lisävirtaa jostakin. Aina joku raukka menee vipuun.”
M: ”Hän sanoi, että te olette alkaneet tehdä lahjoiksi keppejä ja kiviä.”
JP: ”Ei mitään semmoista. Jotain mukavaa on tänäkin vuonna luvassa. Mutta ymmärräthän sinä, Magdalena, etten minä voi siitä puhua. Nämä ovat nimittäin supersalaisia asioita.”
M: ”Ymmärrän tietenkin. Suoraan sanottuna se on helpotus. Se toinen nimittäin… No jaa. Mutta tuota noin, kuule Pukki?”
JP: ”Kerro vaan.”
M: ”Se Nuuttipukki, hän sanoi, että minä olen ollut… Että minä olen ollut, tuota noin, tuhma.”
JP: ”Noo… näkyyhän täällä kaikenlaista täällä tonttujen listassa.”
M: ”En minä voinut sille mitään! Peikot ei totelleet, vaikka mitä sanoin. Ne ärsytti tahallaan!”
JP: ”Ne on ne peikot sellaisia, Magdalena.”
M: ”Niin kai. En kai minä olisi saanut. Jos minä yritän olla kiltimpi niille tästä edespäin?”
JP: ”Se kuulostaa oikein hyvältä.”
M: ”Hyvää joulua, Pukki.”
JP: ”Oikein hyvää joulua, Magdalena.”

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

2 ajatuksia aiheesta “Joulupukin uudet tuulet

  • Deme

    Huh, kylläpä ehdin pelästyä. Ei sillä että minä mitään tuhmaa olisin tehnyt, ihan muuten vaan… Hyvää joulua sinulle ja peikoille myös.

    • Magdalena Hai Artikkelin kirjoittaja

      No arvaa vaan, kuinka minä pelästyin! Tästä lähtien ymmärrän varoa mokomaa Nuuttipukkia. Hyvää joulua! *<:)

Kommentointi on suljettu.