On taas tuo vuoden maagisin aika, juhannus. Jotkut keräävät kukkia tyynyjen alle, toiset kurkistavat lähteeseen yrittäen nähdä siellä tulevan sulhonsa. Meillä juhannus tarkoittaa yhtä asiaa: Börtin jokavuotista kylpyä. Koska vuorenpeikot eivät juurikaan kylvystä välitä, minun on täytynyt kehittää varsin ovelia tapoja huijata Börtti pesulle. Tällä kertaa kaappasin sen mukaani kesken päiväunien, istutin unenpöpperöisenä kottikärryyn ja kärräsin kohti juhannussaunaa.
Ikävä kyllä Börtti heräsi kesken kaiken, juuri kun olin saanut sen varpaanvälit putsattua. Ja vaikka minä olen suhteellisen voimakas näin pieneksi naiseksi, en minäkään kykene pidättelemään kaksisataakiloista vuorenpeikkoa kylpysaavissa kovin kauan. Vesi loiskahti, ovi kolahti ja sinnehän se sitten meni, villinä ja vapaana keskikesää juhlimaan. Muisti sentään lannevaatteensa ottaa mukaan.
Se on edelleen tuolla reissulla. Jos siis näette juhannusyössä kirmaavan vuorenpeikon, olkaa kilttejä ja ilmoittakaa siitä pikimiten minulle. Älkää lähestykö sitä. Jos kuitenkin uteliaisuus voittaa ja teidän on aivan pakko sitä puhutella, tehkää se varoen. Voitte antaa sille makkaraa, mutta älkää kädestä. Börtin on joskus vaikea erottaa, onko nenän edessä makkara vai oikein mehevä sormi. Sähköpostiosoitteeni on: magdalena ( a t ) magdalenahai.com. Voitte myös raportoida Börtti-havainnoistanne tämän artikkelin kommenttiosioon.
Hyvää juhannusta ja varokaa peikkoa!
Peikko lähtee Börtin kanssa juomaan mehua, jos se tapaa sen jossain kohtaa juhanusta. Peikot näet joskus päättävät itse, mutta on niistä siten mukava taas rahjustaa omaan luolaan, kun on sen aika ja raohkeutta on karttunut riittävästi. Lähde vaikka itse katsomaan maailman ja peikkojen menoa. Juhannuksena ihmisetkin muuttuvat aika peikoiksi, oletko huomannut?
Olen huomannut! Ehkä raja ihmisen ja peikon välillä on häilyvämpi kuin tiedämmekään. 🙂 Hyvä juttu, että viet Börtin mehulle, jos tapaatte. Sille tulee varmasti jano kaikesta tuosta juoksemisesta.
Voi olla, että näin Börtistä vilahduksen täällä Italiassa. Vai olisiko ollut italianserkku? Tai sitten mieheni, joka heräsi kärttyisenä päiväunilta, ei ole raukka iltaihmisiä 🙂
Ohhoh, eikös italialaisten miesten pitäisi olla komeita!? Tai ei ainakaan ihan noin vihreitä… (sen sijaan monet suomalaiset miehet saattavat huomenissa hieman vihertää peikkomaisesti.) 🙂
Mutta Börthän ON komea!!!! 😀 Oikea Miesten Mies. 🙂
Noo… Hmm… Onhan siinä tiettyä peikkomaista charmia. 😀