Höyrypunkkia ilmassa! 4


Finncon-kuume alkaa saavuttaa eeppiset mittasuhteet. Heti huomenna perjantaina paneloimme Boris Hurtan, Siri Kolun sekä J. S. Meresmaan kanssa oikein urakalla aiheesta suomalainen höyrypunk. Asianmukaiseen tunnelmaan pääsette esimerkiksi lukemalla Kosmoskynän tuoretta steampunk-teemanumeroa tai vierailemalla maan mainiossa Traveler’s Steampunk -blogissa, jossa meikäläinenkin mainitaan. Lisäksi sain eilen kuulla, että paukutan puheenjohtajan vasaraani myös lauantaina 6.7. klo 11-12 englanninkielisessä Question of YA -paneelissa. Iik. Siis IIK.

 Omat esiintymiseni voitte tarkistaa kätevästi täältä tai Finnconin virallisesta ohjelmasta, johon kehotan tutustumaan. Kariston kirjat, toisin sanoen sellaiset sanataiteen helmet kuten Kerjäläisprinsessa ja Kellopelikuningas, löytyvät kustantajien yhteismyyntipöydästä, joka sijaitsee Merikaapelihallissa. Minua taasen voi tavata *vink vink* esim. omistuskirjoitusten merkeissä *vink vink* paneelien ulkopuolella vaikkapa Osuuskumman pöydässä (C20), jossa päivystän perjantaina 17-18 ja sunnuntaina 11-13. Kannattaa muutenkin piipahtaa pöydässä, sieltä löytyy kaikenlaista kivaa kummallisen kirjallisuuden ystäville, mm. Finnconin kunniavieraan Aliette de Bodardin ensimmäinen suomennettu novellikokoelma Perhonen ja jaguaari erityiseen con-hintaan! *Etsikää katseellanne Kummalintua.*

 

Kuten on jo eräänlaiseksi perinteeksi itselleni muodostunut, aion vapauttaa yhden kappaleen Kellopelikuningasta Bookcrossing-kiertoon, tällä kertaa Finnconin omaan bookcrossing-pöytään. Bookcrossingin ideana on, että kuka tahansa saa vapauttaa kirjan ja kuka tahansa saa sen omakseen ottaa (ja luettuaan vapauttaa taas). Kirja tulisi kuitenkin kirjata ylös Bookcrossingin nettisivulle, jotta muut voivat seurata kirjan kulkua. Eli ei niin kuin Kerjäläisprinsessalle kävi. Se on ilmeisesti vain hävinnyt, mikä on hirveä sääli. Mielelläni näkisin kirjojeni kiertävän maailmaa.

Huh. HUOMENNA SE ALKAA! Jee! Yksi Finnconin harmittavimpia puolia on se, että aina jää jotain näkemättä. Kaikkialle ei ehdi edes lentävä kryptozoologi. Tarvitsen aikakoneen, toissapäivänä!

~~oOo~~

Mutta ei minun elämäni pelkkää con-taiteilijana olemista ole. Se on myös hupia ja lekkeripeliä. Eilen kävimme ystävieni kanssa Turun linnan puistossa piknikillä. Retken teemana oli höyhenenkevyt steampunk. Se tarkoittaa, että…

Oli linna.

Oli hattaraa ja herneitä.

Oli pieniä varkaita päivänvarjoineen.

Oli neitejä kesämekoissaan, hiukset sievästi letillä.

Oli herroja kellonvitjoineen.

Oli taiteilija pyörineen. Pyörän nimi on Musta kostaja. Tai Gerhardt. Tai mahdollisesti Harting.

Oli hyvää luettavaa.

Oli väsyneitä retkeilijöitä.

Oli kevyttä levitaatiota kahvitauolla.

Koska se on kivaa.

Oli krokettia.

Ja kroketin pelaajia.

Ette ikinä arvaa, kuka voitti?

Onneksi olen sulokas voittaja.

~~oOo~~

Että semmoinen firman rentoutuspäivä meillä. Huomenna sitten höyrytään Finnconissa. Jaa, että suomalainen höyrypunk, mitä se on? Antakaas kun kerron.

 


4 thoughts on “Höyrypunkkia ilmassa!

    • Magdalena Hai Post author

      Kiitos! Hauskaa oli. 🙂 Sunnuntaihin mennessä jalatkin olivat toipuneet levitaatiosta, enkä vinkunut enää portaita laskeutuessa kuin pieni sika. 😀

  • Jari Lepistö

    Hai Hai! Luin kiinnostuksella Hesarin jutun steampunkista. Onko tämä sun oma määritelmä ’höyrystä’: ”Steampunk on meidän kuvitelmaamme siitä, millaiseksi menneisyyden ihmiset kuvittelivat tulevaisuuden”? Mitä tarkoitat ’menneisyyden ihmisillä’, viktoriaanisiako? Mutta eikö sp ammenna
    vaikutteensa juuri Viktorian ajasta? Entä jos kehittäisi tyylisuunnan siitä, miten tulevaisuuden ihminen kuvittelisi nykyisyyden? Pitänee kehitellä ajatusta…
    Heh. yst. terv. JL

    • Magdalena Hai Post author

      Se on sellainen yksinkertaistettu slogan, jota olen käyttänyt esiintymisissä kuvaamaan nopeasti ja tiivistettynä tätä suhteellisen vaikeasti määriteltävää genreä. 🙂 Englanninkielisessä internetissähän steampunkia on tavattu kuvata sanoilla ”yesterday’s tomorrow today”, eilisen huominen tänään, mikä on käytännössä sama ajatus tai ainakin hyvin lähellä sitä. Sinälläänhän tämä kuvaa hyvin sitä, mistä (kirjallinen) steampunk on alunperin syntynyt, eli Jules Vernen ja aikalaistensa kuvitelmista siitä, millaisen maailman silloisen teknologian kehitys huippuunsa voisi luoda. Steampunkin olemuksesta on väännetty kättä jo ties kuinka kauan, mutta itse pidän tärkeimpänä nimenomaan tuota teollisen vallankumouksen insinööri- ja tutkimusmatkailijahenkeä, tiettyä ”vain taivas on rajana”-mentaliteettia, yhdistettynä nykyaikaiseen anarkiaan ja dystooppiseen tulevaisuudenkuvaan.

      Vaikka steampunk-tarinat eivät aina sijoitu 1800-luvulle (ne voivat sijoittua mihin aikaan tai paikkaan tahansa), teollisen vallankumouksen vuosikymmenet ovat ehdottomasti se aika, josta steampunk hakee inspiraationsa. Jotta tarina olisi höyrypunkkia, siinä täytyy olla mukana 1800-luvun vivahteita. Esim. esteettisesti (millaisia asioita tarinan maailmassa pidetään kauniina? Kuinka asiat rakennetaan, kuinka ne koristellaan? Millaisia vaatteita ihmiset pitävät?), kulttuurisesti (luokkayhteiskunta, jossa luokkien välillä on selkeitä eroja. Toisaalta myös tapakulttuuri steampunk-tarinoissa on useimmiten hyvin korostetusti 1800-lukulainen.) ja tietenkin teknologisesti (höyrykoneet, kellokoneistot).

      Tässä muuten hauska linkki: 1899 Pariisin maailmannäyttelyyn piirrettyjä kortteja siitä, millainen maailma saattaisi olla 200-luvulla. Noihin kun lisää sen anarkistisen ja/tai dystooppisen twistin, niin höyrypunkkiahan ne. 🙂

      http://publicdomainreview.org/2012/06/30/france-in-the-year-2000-1899-1910/

Comments are closed.