Gigi ja Henry -sarjan tapahtuma-aika on 1860-luvun puolivälistä vuoden 1870 kesään. Aika ei ole vaatetuksen puolesta mitenkään suosikkejani. Pidän hurjasti 1800-luvun alun empirelinjaisista mekoista ja 1870-80-luvun naisfiguurista, mutta silläkin uhalla, että kaikki Tuulen viemää -fanit hyökkäävät kimppuuni, täytyy sanoa, että muoti 1830-luvulta 1860-luvun loppuun on mielestäni kokonaisuudessaan aika…
”Joo, toki luisut hartiat ja pienen talon kokoiset hameet ovat tosi hyvä asia.”
”Keilanmuotoiset naiset, super hawt.”
Sarjan ajankohdaksi valikoitui 1860-luku lähinnä teknologian ja tieteen kehityksen sekä maailman yleisen tilanteen vuoksi. Onneksi (minulle) Gigi on tarinan alkaessa nuori tyttö köyhälistökaupunginosassa. ”Muoti” on asia, joka tapahtuu toisille ihmisille jossain hyvin kaukana. Vaatteet ovat jotakin sellaista, jota joko on tarpeeksi pitämään kroppa lämpöisenä tai sitten ei.
Lapsityöläisiä hiilikaivoksessa. Kuva on 1900-luvun alusta, mutta ymmärtänette pointin. Lähde: Wikimedia Commons.
Kellopelikuninkaassa minun ja päähenkilöni piti kuitenkin kastaa varpaamme luisuharteisten naisten krinoliinimaailmaan (Henry säästyi tältä vaivalta, koska hän käytti anonyymiä työläisvaatekertaa ja samaa mustaa takkia Kerjäläisprinsessan alusta Kellopelikuninkaan loppuun. Viitteitä siitä, millä tavalla Henry ja maanalaiset lapset pukeutuivat, voi katsoa vaikkapa tästä 1870-luvun newcastlelaisten lapsirikollisten pidätysvalokuvia käsittelevästä artikkelista.). Nuorten porvaristyttöjen vaatteet olivat tuolloin suurimmaksi osaksi varsin järkeviä ja käytännöllisiä. Lasten vaatteet olivat muunnelmia aikuisten vaatteista. Tyttöjen mekon helma, samoin kuin poikien lahkeet pitenivät iän mukana.
Naisten ja tyttöjen muotia 1867. Lähde: Musée des Familles, July 1867
Carte de visite, ”Vierailukortti”, äidistä ja tyttärestä. Lähde: Wikimedia Commons.
Ohjeistus tytön hameen pituuteen iän mukaan. Harper’s Bazaar 1896. Lähde: Wikimedia Commons
Sisarusten vaatettamisesta samanlaisiin asuihin ja lisää kuvia nuorten neitojen pukeutumisesta täällä.
Gigin siskoista Katerina on se, jonka osaan helpoimmin kuvitella 1860-luvun nuoren naisen asuun ja kaikkeen, mitä se edustaa. Tässä Katerinalle sopivaa tyyliä Kellopelikuninkaan aikoihin.
Muotia vuodelta 1867. Carol Belanger Grafton: Victorian Fashions: A Pictorial Archive.
Jotain pientä kuningatar Sofialle.
Muotia vuodelta 1865-66. Carol Belanger Grafton: Victorian Fashions: A Pictorial Archive.
Ote Kellopelikuninkaasta:
The Travelling Companions, Augustus Leopold Egg. 1862. Lähde: Wikimedia Commons.
Samaan aikaan Gigin isä näytti jotakuinkin tältä.
Miesten muotia 1868, Harper’s Bazaar.
Aina, kun näen kuvan herrasmiehestä 1860-luvun asussa, ajattelen hanhia. Tässä hieman vähemmän suittuja herroja:
Councillors of the Provisional Government of the Métis Nation. 1870. Lähde: Wikimedia Commons.
Voisin kuvitella, että Gigin äidistä ja isästä olisi jossain vaiheessa otettu tällainen kuva:
Kenraali Custer ja rouva Custer, Lähde: Wikimedia Commons.
Okei, myönnän. Ei tuo niin pahalta näytä. Sotilasasut ovat aina hehkeitä ja jotkut naiset näyttävät hyvältä missä tahansa rievussa. Pidän silti enemmän kapeammasta ja ryhdikkäämmästä siluetista, joka otti ensiaskeleensa 1870-luvun alussa ja jota Gigi pääsee jo hieman hyödyntämään Susikuningattaren tapahtumissa, vuoden 1869 Pariisissa.
Punchinello 1870. Lähde: Project Gutenberg
1870 Croquet Published in Every Saturday An Illustrated Journal of choice Reading, Boston
Toki on mainittava, että olen sallinut mielikuvitukseni ottaa vapauksia siinä, mitä tulee varjaagien ja umbrovialaisten pukeutumiseen. Molemmat ovat kansoja, joita ei todellisuudessa ole olemassa, ja joilla on pitkä ja rikas historia, jonka minä olen ihan itse keksinyt. Umbrovian talvessa vain hyvin rikkaat ja hyvin typerät pukeutuisivat vaatteisiin, joissa eivät pysty juoksemaan ihmissutta karkuun.
(Tosin jos lähdetään tälle tielle, talven yli kestävä ruokavarasto ja kunnollinen, tukeva, lukittava ovi on vielä parempi varokeino. Ja kivääri. Jossa on hopealuoteja.)
Minua viehättää oikeastaan kaikki 1800-luvun muotivillitykset. Eniten tykkään 1800-luvun lopusta, mutta vaikka kuinka hienoja ne mekot ovatkin, välillä alkaa ahdistaa se ryhdikkyys vähän liikaa ja silloin 1860-luvun iso ja leveä hame tulee apuun. Tällä hetkellä minua tosin viehättää edwadiaaninen aika, eli 1900-luvun alku, jolloin oltiin vielä vähän jumissa viktoriaanisessa muodissa, mutta vaatetukseen on tullut kaikenlaisia hauskoja vivahteita. Sen ajan vaatteet näyttävät vähän siltä, etteivät tiedä, mitä tyylisuuntaa edistaisivat, ja se tekee niistä jänniä. (Toisaalta sen ajan leningit saivat naiset näyttämään tosi rintavilta!)
Tämä oli kiva postaus, koska kirjaa lukiessa mietinkin paljon, minkälaisia vaatteita hahmoilla on päällään!
Totta, ja turnyyrin kanssakin mentiin jossain vaiheessa liiallisuuksiin. Siinä vaiheessa, kun vaate alkaa muistuttaa hyökkäysajoneuvoa, on aika himmata hiukan. Tätä postausta varten kuvia etsiskellessä aloin itse asiassa hiukan lämmetä 1860-luvulle. Ei se varmasti ikinä tule olemaan lempimuotivuosikymmeneni, mutta löytyy siltäkin helmiä.