Hiljattain ilmestyneessä Höpötiede NYT! -lehdessä on artikkeli minusta ja uudesta lemmikistäni Börtistä. Olen aina halunnut kaverikseni vuorenpeikon, mutta minulle sanottiin peikkojen kesyttämisen olevan mahdotonta. Hah! Siitäs saitte, epäilijät! Erityisesti sinä, Martin Takaraivo.
Alla on suppea esitys peikkojen sukupuusta sellaisena kuin se tällä hetkellä tunnetaan. Pitääkseni sukupuun edes jossain määrin ymmärrettävänä kokonaisuutena en ole sisällyttänyt siihen kaikkia tuntemiani peikkoja, vaan ainoastaan ne, joiden lajinmääritys[1] on kohtuullisen luotettavasti tehty. Kuten kaaviosta voi havaita, peikkojen tämän hetkinen sukupuu sisältää kaksi päähaaraa, orcii ja parvoorcii, suurpeikot […]
Vuorenpeikot, metsänpeikot, möröt, ilkimykset, ärrinmörrit, kaivonpeikot, hammaspeikot, ajatuspeikot ja putipojat. Tässä vain osa peikkojen laajalle levinneen suvun eri haaroista. Toiset niistä ovat hyvin suuria, kuten vuorenpeikot, toiset taas mahdottoman pieniä, kuten ajatuspeikot. Lähes kaikki peikot ovat toinen toistaan ilkeämpiä, pelottavampia ja hölmömpiä. Jotkut ovat niin hölmöjä, että pelottaa. Jotkut ovat […]
