Näillä helteillä tuntuu siltä, kuin aivot valuisivat korvasta ulos ja tekisivät lätäkön asfaltille. Sellainen olo saa ihmisen tuntemaan itsensä hieman kiukkuiseksi. Sitä saattaa ärsyyntyä kovasti asioista, joista ei tavallisesti ärsyyntyisi. Sitä saattaa sanoa rumasti pikkuveljelle ja nykäistä pikkusiskon nukelta pään irti. Sitä saattaa maata voimattomana kuin fletkumato olohuoneen matolla. Eikä keksi mitään järkevää tekemistä. Mutta ei huolta! Minulla on ratkaisu!
Kaksi päivää kestäneen hellerähinän jälkeen minä ja peikot nimittäin päätimme ottaa toisiamme niskasta kiinni ja viedä legoukot piknikille. Siellä kuluikin koko iltapäivä ja kaikilla oli perin hauskaa. Ei vähiten legoukoilla itsellään. Annankin Narrin kertoa teille, mitä kaikkea he retkellä tekivät.
Morjens! Minun nimeni on Narri. Tervetuloa legoukkojen kesäretkelle!
Meillä on tottakai hyvät sapuskat. Tässä vadillinen pikkuleipiä.
Ja kylmäarkussa limpparia. Mmm.
Pera toi poppikoneen. Se soittaa ikävä kyllä vain 90-luvun eurodancea.
Masa on meidän grillimestari. Tällä kertaa nakitettiin se tekemään lettuja.
Ohjelmaakin oli: Hypättiin narua...
... ja harrastettiin jousiammuntaa. Mutta siihen liittyy hyvä tarina, kerron sen vasta huomenna.
Aha. Selvä. Jatkuu huomenna. Legoukkojen kesäretki – osa 2.